Olemme pitkän ja antoisan yritysten kehittämistoiminnan valmennustaipaleemme aikana panneet merkille erään seikan, joka löytyy lähes jokaisen pieleen menneen toiminnan kehityshankkeen takaa. Tämä seikka on yritysjohdon kiinnostuksen puute tuloksekkaaseen toiminnan kehittämiseen.
Johdon kannattaisi aidosti kiinnostua kehittämistoiminnan johtamisesta eli yksinkertaistetusti siitä, mitä mahdollisuuksia kehittämistoiminnalla luodaan, millaisia resursseja menee toiminnassa toistuvasti hukkaan ja miten näitä hukkia voidaan poistaa. Vain näin saadaan toiminnasta irti kaikki ne tehot, joihin potentiaali on.
Toiminnan kehittämistä pitää ja kannattaa johtaa, kuten investointiprojektia. Rahan sijaan sijoitetaan omien osaajien aikaa, mutta tällekin panokselle kannattaa laskea sijoitetun panoksen tuottoa (ROI). Asiakkaidemme laskemat ja raportoimat takaisinmaksuajat ovat olleet monesti vain muutamia viikkoja ja investoinnille laskettu tuotto helpostikin kymmenkertainen.
”Jos ei hahmoteta syytä muutokselle, muutosta ei tapahdu.”
Yritystoiminnan kehittämisen sateenvarjon alle voidaan mahduttaa valtava määrä erilaista toimintaa yrityskaupoista yhteistyömalleihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoista operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Panokset ja ajankäyttö erilaisten kehittämistoimien välillä vaihtelevat voimakkaasti yrityksestä toiseen, mutta kevyesti yleistäen voidaan sanoa, että menestyvät panostavat aina myös operatiiviseen erinomaisuuteen (operational excellence, OPEX).
Kehittämistarpeet pitää tehdä näkyviksi läpi organisaation ja suositeltava tapa on ylläpitää keskitettyä hankeportfoliota, jotta toteutuksen tehokkuus ja seuranta varmistetaan. Kehittämisinnostuksen vallassa aloitetaan usein liiankin paljon projekteja ja hankkeita samaan aikaan, jolloin resurssipula ja hankeähky pahimmillaan estävät tulokset.
Koska johdon tarpeet ja ajavat voimat panostaa toiminnan kehittämiseen vaihtelevat merkittävästi, on usein havainnollista jakaa kehittämistoiminta neljään tasoon. Vaikka puhutaankin toiminnan kehittämisestä jokaisella tasolla, varsinainen tekeminen, vastuut ja päätöksenteko organisaatiotasoilla, tarvittavat resurssit, osaamiset ja käytettävät työkalut poikkeavat tasoittain merkittävästi toisistaan. Tämä on hyvä mallintaa omaan organisaatioon sopivasti, jotta räätälöity malli, jolla johtaa kehittämistoimintaa, voidaan rakentaa.
OPEX- ja Lean-kehittämisen perustasoja ovat:
Yllä lueteltujen kehittämistarpeiden toteuttamisessa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja erilaisia Lean- ja Six sigma -työkaluja. Näissä NPI on kansainvälinen huippuosaaja.
Kehittämistoiminnan johtamisesta puhuttaessa yhdistyvät muualla sivustollamme esitellyt teemat “Jatkuva parantaminen”, “Johtamisen kehittäminen”, “Johtamisjärjestelmät” ja “Lean- menetelmät”. Haluamme korostaa, että kaikessa kehittämisessä olennaista on sen tuloksena saavutettu parantunut toiminta! Tämä taas toteutuu vain, mikäli kehittämisestä vastaavat ja kehitettävän toiminnan piirissä työskentelevät ihmiset aidosti myös ottavat käyttöön uusia toimintatapoja. Siksi Lean- kehittäminen onkin ensisijaisesti muutosjohtamista, joka tapahtuu ihmisten tekemänä ja ihmisten toteuttamana!
“Mikään ei parane, jos mikään ei muutu. Jokainen parannus on väistämättä muutos.”
Liika vaihtelu yrityksen toiminnoissa hidastaa, heikentää laatua ja tulee kalliiksi. Kun jatkuvan parantamisen kulttuuri saadaan juurrutettua aivan koko yritykseen, saadaan organisaatio toimimaan tehokkaana joukkueena, jolla on yhteiset tavoitteet ja myös keinot päästä niihin.
NPI on valmennuskumppanisi, kun yrityksessä tarvitaan operatiivista kehittämistoiminnan johtamista, sujuvampia prosesseja ja mentoria arjen johtamistilanteisiin.
Uskalla sinnikkäästi varmistaa yrityksesi kilpailukyky pitkälle tulevaisuuteen ja ota yhteyttä! Yhdessä kanssamme mahdollistat muutokset ja viet ne kestävällä tavalla yrityksenne liiketoimintaan - pysyvästi.
Soita +358 40 709 6439
© 2021, Nordic Process Improvement Oy.